lauantai 25. maaliskuuta 2017

Koiralajien psyykkinen valmentautuminen


Olin taannoin Mia Stellbergin luennolla psyykkisestä valmentautumisesta ja luento oli suunnattu agilitykilpailijoille, mutta puhuttiin laajasti eläinlajeista kilpailulajeina muutenkin (ratsastus, koiralajit). Mialla on vankka kokemus olympiatasolta asti kilpaurheilijoiden henkisen puolen valmentamisesta ja eläinlajit on kieltämättä haastavimmat.

Koiralajien mentaalipuolen haastavuus:
  • Kilpailijoita on kaksi: ohjaaja ja koira. Molempien täytyy olla samana päivänä, samalla radalla optimaalisessa viretilassa
  • Koira reagoi ohjaajan mielentiloihin ja sitä ei voi koiralta peittää
  • Paljon takapakkeja, koiran loukkaantuminen, paluu kisakentille voi olla hidasta
  • Vaatii paljon kuminauhaa ohjaajan päältä: rata muuttuu joka kerta, kisa-aikataulut muuttuu, kilpailupaikat ja pohjat muuttuu, monen koiran kanssa kisatessa koirakin muuttuu ja sille sopiva ohjaustyyli..
Keskittymiskyky ja itsetuntemus on tärkein kehitettävä kohde suurimmalla osalla kilpailijoista. Ihmisten keskittymiskyky on lähtökohtaisesti huono. Itsetuntemusta tarvitaan siihen, että tunnistaa tarkasti omat tunnetilat ja ajatukset, jotta voi vaikuttaa niihin. Keskittyminen vaatii myös koiran kanssa yhteistyöhön keskittymistä, moni ohjaaja ei ole jännitystiloissaan yhteydessä koiraansa. Kontrollia ei pysty ottamaan mihinkään, mitä ei tunnista.

Agilityn ongelmalähtöisyys nostettiin myös esiin. Monesti agilityssa keskitytään nimenomaan ongelmiin ja niiden hinkkaamiseen ja saatetaan käyttää monia harjoitustunteja tuskaillessa joidenkin asioiden kanssa "jotka ei toimi". Kyseessä voi olla ykkösluokan koiran kanssa hinkattava japanilainen, vaikka ykkösluokan kisaradalla sitä tuskin tarvitaan. Jos ongelmia ei tunnu olevan, niitä kyllä löydetään teknisestä osaamisesta.
"Ohjaajien tekninen ohjausosaaminen on yleensä hyvä, mutta ongelmia tuottaa saavuttaa kilpailusuorituksissa sama taso kuin treeneissä"

Koska agility on painottunut niin ongelmalähtöiseksi, ei onnistumisen kaavaa juuri mietitä. Onnistumisen resepti on kuitenkin hedelmällisempi ja positiivisempi tie kuin ongelmalähtöisyys. Kisaradalla ei voi "vältellä virheitä" tai "varmistella" sillä kisaradalle pitää mennä tekemään jotain suoritusta. "Välttelytaktiikka" ei ole suoritus. Kun onnistumisen kaava on hallussa, voidaan sitä tietoisesti pyrkiä toistamaan esim:
  • Mikä on optimaalinen viretila itselleni ja millä keinoin pääsen siihen ennen suoritusta
  • Mitkä rutiinit ovat hyväksi kilpailupäivänä
  • Mitkä rutiinit ovat hyväksi harjoittelussa, millainen harjoittelu sopii parhaiten minulle ja koiralleni
  • Harjoittelun ja kilpailun suunnittelu (kilpailuvuosi, harjoitusvuosi..)  
Valmennusarki on kaiken harrastamisen ja kilpailun sovittaminen työelämään, perhe-elämään ja muihin harrastuksiin. Arjessa on tärkeä mieltää itsensä ja koiransa kilpaurheilijaksi ja alkaa elämään sen mukaista elämää. Säännöllinen terveellinen syöminen, itsensä ja koiran fyysinen huolto, lajitreenit, muut lajia tukevat treenit, uni ja lepo, muu elämä..

Psyykkisessä valmentautumisessa on käytössä erilaisia työkaluja ja menetelmiä ja näistä täytyy myös etsiä itselleen sopivimmat. Tärkeintä on kuitenkin käyttää niitä säännöllisesti, mieluiten 15min päivässä. Työkaluilla voidaan pitää motivaatio korkealla ja parantaa keskittymiskykyä. Ohjaajan mentaaliharjoittelu säästää koiraa, mutta tuo tuloksia. Ohjaaja voi käydä mielessään läpi kisoja, ohjaustekniikkaa, tunnetilan hakemista yms. ja treeni uppoaa yhtä syvälle kuin fyysiestikin treenatessa. Työkaluja on muunmuassa:
  • Mielikuvaharjoittelu
  • Keskittymisharjoittelu
  • Sopeutumisharjoittelu
  • Koiran näkökulmasta tehdyt mielikuvaharjoittelut
  • Videoiden katsominen eri näkökulmista
  • Päiväkirjan kirjoittaminen
Luennon paras toteamus taisi olla, että eläinlajeissa kilpaileminen on psyykkiseltä puolelta haastavaa ja lajivalintaa kannattaakin vielä harkita.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Se on mielipide

 Viime viikolla julkaistu mielipidekirjoitus sai jakoja facebookissa. Siinä mieshenkilö kertoi mielipiteensä nykypäivän koiranpidosta. Ku...