maanantai 22. elokuuta 2016

Urheilukoirahierojaksi


Syksy on parasta aikaa liikkua koiran kanssa luonnossa. Sää viilenee, eikä sade juuri haittaa kun varustautuu hyvin. Muutenkin syksy on mulle aina tarkoittanut uuden uurastuksen alkua. Kai se on kouluajoista jo opittu, että uusi lukuvuosi alkaa syksyllä ja on aikä kääriä hihat. Kesä onkin mennyt lähinnä arkirutiinien ja koulutusten pyörittämisessä ja aikataulussakin on välillä ollut tilaa hengittää.

Tänä kesänä aloitin kuitenkin yhden projektin, nimittäin urheilukoirahierojaopinnot Tampereen koirahierojakoulussa. Kyseessä on intensiivikurssi ja aika tiukkaan tahtiin on tullut opiskeltua kesä. Ajatus koiraharrastuksesta ja etenkin koiran treenaamisesta on varmasti lopullisesti muuttunut ja tulee näkymään omien koirien treenaamisessa. Kurssilla on käyty asioita läpi pennun treenaamisesta, kunnon eri osa-alueiden kehittämisestä, järkevästä treenitahdista ja koiran rakentamisesta kestäväksi kisakoiraksi. Anatomia ja hieronta sekä venyttelyotteet on luonnollisesti se kaiken perusta ollut, mutta urheilukoirahieroja on ehkä se tyyppi, joka pyrkii katsomaan kokonaiskuvaa ja luomaan koirayksilölle sopivan "systeemin" treenata, jotta se ominaisuuksiensa kanssa kestäisi lajirasitusta mahdollisimman hyvin.


Nykyään koirilla on rakenteessa ongelmia joko rodun puolesta tai synnynnäisenä valuvikana. Näillä koirilla halutaan kuitenkin harrastaa, mutta ongelma voi olla silti sitä luokkaa, että se vaikuttaa koiran liikkumiseen ja kipeyttää koiraa. Välttämättä ongelmaa ei silmälläkään huomaa, mutta kehoon kertyvä rasitus tietylle alueelle voi paljastaa vääränlaisen liikkumisen. Kaikki vääränlainen liike kuormittaa kehoa ja altistaa sen kulumille ja epätasaiselle rasittumiselle. Siksi harrastavan koiran lihashuolto täytyy olla säännöllistä ja suunniteltua, että nämä alkavat vaivat saadaan ajoissa kiinni. Kun keho lyö tukkoon monesta kohtaa, alkaa olla jo vaikeaa selvittää mistä lähdetään tilannetta purkamaan. Lihashuoltoon kuuluu muutankin kuin vain hieronta tms. lämmittelyt, lihaskunnon kehitys, verryttelyt ja ruokinta. Koska koira on tavallaan urheilija, niin kaikki sen kehoa koskevat asiat vaikuttavat myös välillisesti tai välittömästi sen lihaskuntoon. Kurssin aikana on myös puhuttu paljon koiran henkisestä hyvinvoinnista ja ns. "tyhjäksi treenatuista" koirista. Ihmisten kunnianhimo sokeuttaa näkemään sen, että koira ei oikeasti jaksa viittä lajitreeniä viikossa. Ja kun treeneissä alkaa näkyä suoritusten huononemista, niin treenataan lisää!

Olen ollut tosi tyytyväinen tuohon koulun valintaan. Heti ensimmäisitä lähipäivistä lähtien tiesin, että ajatellaan opettajan kanssa koirasta hyvin samalla tavalla. Koiraa pitää kunnioittaa luontokappaleena ja elävänä olentona, eikä niitä saa oman kunnianhimon vuoksi rikkoa ja aiheuttaa niiden kroppaan ongelmia. Jos haluaa harrastaa, niin ohjaajan vastuulla on myös harrastusvälineensä huolto ja kunnossapitäminen. Tosi moni kun tykkää tehdä sitä lajitreeniä koiran kanssa, mutta mitään lajia tukevaa treeniä ei juurikaan jakseta tehdä. Kehonhallinnan tai syvän lihaksiston harjoittaminen jää helposti muutamaan kertaan, eikä tule valitettavasti koiran treeniohjelman osaksi.

Urheilukoirahierojakurssi tulee päätökseen lokakuussa, jonka jälkeen alan ottamaan koiria hierottavaksi. Opiskelu tulee kyllä jatkumaan varmasti saman koulun kursseilla vielä jatkossakin. Sen verran ison kipinän tähän asiaan olen saanut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Treeneihin totuttelua

Treenit alkavat taas lisääntyä meidän viikoissa. Aimon kraniohoitojen edetessä sen selkä alkaa olla taas suorana ja liike näyttää paremma...