perjantai 2. lokakuuta 2015

Paimennusta lampaiden puolesta

Syksyllä on päästy taas sänkipellolle harjoittelemaan kilpailuihin tähtäävien koirien kanssa


Eläinten lukeminen on ohjaajan hommaa

Lammaspaimennuksessa korostuu eläinten ja ohjaajan vuorovaikutus. Monessa "lajissa" on kyse lähinnä ohjaajasta ja koirasta, mutta paimennuksessa päärooliin nouseekin paimennettavat eläimet ja niiden lukeminen. Vihreänä aloittaessa onkin vaikeinta oppia katsomaan myös koiran lisäksi lampaita ja niiden liikkeitä. Koira täytyy osata laittaa oikeaan aikaan oikeaan paikkaan ja mielellään eläimiä stressaamatta. Tämän oppiminen vie ohjaajalta usein enemmän aikaa kuin koiran kouluttaminen. Etenkin jos ohjaaja ei ole aiemmin ollut tekemisissä lampaiden tai nautojen kanssa. Koirat oppivat eläinten lukemisen nopeasti tai hallitsevat sen jo luonnostaan jopa niin hyvin, ettei ohjaaja aina kykene ymmärtämään koiran paimentaessa tekemiä valintoja.


Näillä eleillä koitan kertoa koiralle, että haluan sen tulevan lampaan ja ohjaajan väliin

Lampaan stressaantuminen
Paimennusta harjoitellessa on tärkeä miettiä myös lajin eettisyyttä. Lampaillä täytyy olla mielekäs elämä myös siinä mielessä, ettei niiden tarvitse joka päivä juosta koirien edellä. Luonnostaan lampaat kuljeksivat rauhassa ja laiduntavat osan päivästä ja aikaa käytetään paljon myös lepäilyyn ja märehtimiseen. Jos lammas joutuu liikkumaan nopeaan tahtiin monta tuntia päivässä, ei sen elämä ole enää kovin luonnollista ja se saattaa stressaantua.

Stressaanut lammas mm:
  • Passivoituu tai jähmettyy paikoilleen
  • Keksii huonoja tapoja kuten jähmettyy aitauksen nurkkaan turpa koiraa kohti eikä suostu liikkumaan tai menee makaamaan tms. Lammas on oppinut, että tämä on ainut tapa miten saa olla rauhassa paikoillaan
  • Alkaa uhmaamaan koiraa puskemalla. Monesti tämä alkaa kun lammas väsyy tai jokin koiran tekemä asia ärsyttää sitä (haukkuminen, hyökkiminen, jatkuva lampaan pysäyttäminen)
  • Syöksyy pakoon. Lammas tekee epätoivoisia ja uhmakkaita pakoyrityksiä esim koiran ohitse.
  • Terveyteen liittyvät ongelmat: laihtuu, ontuu, turvottaa tai vatsa on löysällä. Ruuansulatus häiriintyy jos märehtimiselle ei jää tarpeeksi aikaa päivän aikana.

Miten vähentää lampaiden stressaantumista
  • Jaetaan laumaa osiin niin, että lampaille järjestyy taukoja harjoittelun aikana
  • Harjoittelukerta ei kestä liian monta tuntia kerrallaan. Lampaat ei aina rauhoitu tauollakaan märehtimään, jos koiria on lähettyvillä. Toisaalta jos lammas märehtii, se on rento koirista huolimatta. Otetaan huomioon lampaiden ruokinta-ajat ja märehtimisaika.
  • Lampailla on tarpeen mukaan vapaapäiviä ja pidempiä vapaakausia (yleensä talvella)
  • Ei laiteta aloittelevaa koiraa harjoittelemaan lampaille, jotka eivät siihen sovellu. Lampaita on eri luonteisia ja säikyn oloisia lampaita on turha säikytellä tempolevan koiran kanssa usein. Treenilampaiden joukosta kannattaa poistaa säikyt yksilöt ja säännöstellä aloittelevien koirien määrää lampailla. 
  • Jos lampaita on käytössä vähän, täytyy harjoitukset suunnitella koiran ja lampaiden vuorovaikutuksen mukaan niin, että vältytään "pilaamasta" lampaita. Lampaat oppii aivan samalla tavalla kuin koiratkin asioita, joten on oltava tarkkana, ettei ne ala oppimaan hankalia käytöksiä harjoitellessa.
  • Emää ja pieniä karitsoita paimentaa vain osaavat koirat, jotka emälammas tuntee jo ennestään


Lammas haluaa kulkea ohjaajan jaloissa, ohjaaja yrittää livahtaa koiran selän taakse saadakseen lampaan kääntymään takaisin laumaan

 Vihreät koirat ja ohjaajat
Paimennuksesta nähdään yleensä vain osa, usein se aloitusvaihe kun koira saattaa vielä vähän kuplia ja säntäillä vietin syttymisvaiheen vuoksi. Kun maatilalle otetaan uusi työkoira, se on aloitteleva vain hetken, kunnes se koulutetaan (yleensä hyvin nopeasti) kunnioittamaan eläimiä. Maatilalla eläimet tuo tilalle rahaa, eikä ne ole koiran leikkikaluja. Koira on silloin vain työväline eläinten hoidossa, eikä siis pääroolissa, mitä se usein paimennusharrastuksen näköpiirissä on. Treenilampaat saattavat joutua kohtaamaan aloittelevia koiria liian usein, mikä ei ole välttämättä niitä kohtaan reilua. Osaava kouluttaja suojaa lampaat ja lukee tilanteet lampaiden kannalta niin, ettei aloittelevakaan koira pääse kohtelemaan niitä epäreilusti. Stressiä syntyy lampaille, jos ohjaaja on vihreä ja päästää harjaantumattomuuttaan koiran säntäämään lampaiden kintuille tai näykkimään villoista. Jos lampaat kohtaa jatkuvasti tällaisia koira-ohjaaja pareja, ei paimennus enää niiden kannalta ole kovin reilua ja ne lyö mielellään hanskat tiskiin.



Hönkii kintuilla
Monesti koiran annetaan pitää eläimille myös liian kovaa vauhtia ajossa. Lammas oppii väistämään koiraa ja huomaa, että koira vähentää "uhkaamista" kun sen alta liikkuu kiltisti pois. Koira, joka antaa lampaille sopivasti painetta, mutta myös "rauhavaihetta" saa eläimet liikkumaan usein reippaasti, mutta rauhallisen näköisinä. Sitten on se koiratyyppi, joka hönkii lampaiden kintuilla jatkuvasti ja ajaa niitä paineella eteenpäin. Kun lampaat ei tällaisen koiran kanssa saa yhtään rauhaa koiran tuomalta paineelta, vaikka ne yrittää kiltisti liikkua koiran alta pois (jonka ne on oppineet), lampaat alkaa hermostua ja ne saattavat passivoitua liikkumattomiksi tai alkaa uhmaamaan koiraa. Ne säikyt lampaat, joita ei vielä treenilampaiden seasta poistettu on jo tässä vaiheessa metsän puolella.

Kaikille kivaa
Paimennus ei voi olla lampaiden kannalta aina kivaa. Ei se ole aina kivaa koirankaan kannalta, jos sitä joudutaan treeneissä paineistamaan yli sietorajan. Tiettyyn rajaan asti työkoirien pitää laittaa paimennettavat eläimet aina kuriin ja hoitaa vaikeidenkin eläinten siirto, nämä tilanteen toistuu kuitenkin paimennettavien eläinten kannalta harvemmin. Kun puhutaan harrastuspaimentelusta ja kilpailupaimennuksesta on kuitenkin kyse siitä, että samat eläimet juoksee koirien kanssa päivästä toiseen paljon, silloin nousee suurempaan rooliin se, miten koirien annetaan lampaita "paimentaa". Työkseen paimentava koira ei paimenna paimentelun vuoksi vaan saadakseen eläimet paikasta A paikkaan B.

Harrastelupaimennuksessa kurssien kouluttajilla on suuri rooli siinä, millaista lampaiden elämä on. Paimennusharjoitusten suunnittelu täytyy lähteä lampaista. Miten paljon niiden täytyy sietää meidän harrastelun vuoksi? Samaa voidaan kysyä koiran kohdalla. Jos koira on kovaviettinen, ei kovin pehmeä eikä ohjaajaherkkäkään ja sitä joudutaan mätkimään, jotta se saadaan kuulolle paimentaessa, niin onko se silloin sen harrastuksen arvoista?



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Se on mielipide

 Viime viikolla julkaistu mielipidekirjoitus sai jakoja facebookissa. Siinä mieshenkilö kertoi mielipiteensä nykypäivän koiranpidosta. Ku...